Moniammatillisen moduuliharjoittelun tavoitteena on, että opiskelijat oppivat kokonaisvaltaista potilaan hoitoa ja kuntoutusta työelämäharjoittelussaan toimimalla yhdessä moniammatillisena opiskelijaryhmänä sairaalan tai terveyskeskuksen osastoilla. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kuntoutus- ja terveysalan opiskelijoiden kokemukset keväältä 2018 ensimmäisestä moniammatillisesta moduuliharjoittelusta Itä-Savon sairaanhoitopiirin (Sosteri) osastoilla olivat varsin myönteisiä (Dillström & Muhonen 2019). Kehitettävää on kuitenkin tunnistettu, kun moduuliharjoittelua on jatkettu ja saatuja palautteita hyödynnetty.
Moduuliharjoittelun prosessikuvausta kehitettiin opinnäytetyönä
Sairaanhoitajat (YAMK) Laura Immonen ja Riikka Orava tekivät ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissaan opinnäytetyön (Immonen & Orava 2021), jossa tuotettiin toimintatutkimuksena lähijohtamisen prosessikuvaus moniammatilliseen moduuliharjoitteluun Sosterissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selkiyttää lähiesimiesten roolia ja työnkuvaa moduuliharjoittelun aikana.
Opinnäytetyöhön sisältyneissä haastatteluissa selvitettiin miten lähiesimiehet kokevat nykyisen roolinsa moduuliharjoittelun aikana, ja miten heidän työnkuvansa voitaisiin saada paremmin näkyväksi myös prosessikuvauksessa. Haastateltavina oli lähiesimiehiä, vastaavia sairaanhoitajia sekä opiskelijavastaavia ja koulutuskoordinaattori. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelulla pienryhmissä, joihin osallistui yhteensä 11 asiantuntijaa. Aineisto analysoitiin teemoitellen. Toimintatutkimuksen arviointivaiheessa lähiesimiehet saivat vielä kommentoida prosessikuvausehdotusta ennen sen toimittamista jatkotyöstettäväksi. (Immonen & Orava 2021.)
Asiantuntijahaastatteluilla kerättiin tietoa kehittämisen perustaksi
Haastateltavien mukaan moniammatillisen moduuliharjoittelun päävastuu osastolla on selkeästi lähijohdolla. Tulokset tuottivat tietoa siitä, miten tärkeää on yhteistyö koulutusyksiköiden kanssa. Lähiesimiehen hyvällä suunnittelutyöllä on suuri merkitys. Prosessikuvauksen päivityksessä tarkennettiin lisäksi myös muiden toimijoiden työtehtäviä ja rooleja.
Opiskelijoiden perehdytys ennen moduuliharjoittelua koettiin tärkeäksi, kuten on todettu aikaisemminkin mm. Mäenpään ym. (2017) tutkimuksessa sekä valtakunnallisissa opiskelijaohjauksen laatusuosituksissa (Taam-Ukkonen ym. 2017, 10–16.) Tarpeellista on, että ennen harjoittelua lähiesimiehet suunnittelevat noin kahden viikon perehdytysjakson opiskelijoille. Näin opiskelijat ehtisivät tutustua osastoon ja laatia omat tavoitteensa, jolloin he olisivat valmiimpia aloittamaan moduuliharjoittelun.
Opinnäytetyön tulosten perusteella opiskelijoiden toivottiin käyttävän oppimispäiväkirjaa, joka edistäisi opiskelijoiden osaamisen tunnistamista, tavoitteellista kehittämistä ja itsearviointia. Se auttaisi myös ohjaajia tunnistamaan ohjauksen tarvetta. (Immonen & Orava 2021.)
Moduuliharjoittelu kuvataan kolmena vaiheena
Opinnäytetyönä (Immonen & Orava 2021) tuotettu lähijohtamisen prosessikuvaus koostuu kolmesta eri vaiheesta (kuva 1), joissa esitellään toiminnat ja toimijoiden roolit ennen harjoittelua, harjoittelun kuluessa ja harjoittelun päättyessä. Kussakin vaiheessa kuvataan käytännönläheisellä tavalla moduuliharjoittelun tärkeimmät toiminnat, erityisesti lähijohtamiseen liittyvät tehtävät ja toimijoiden roolit.
Kehittäminen jatkuu
Moduuliharjoittelu jatkuu ja kehittyy edelleen. Jatkokehitettäväksi jäi koulutusyksiköiden roolin tarkentaminen vastaamaan uusia käytäntöjä. Jatkossa olisi perusteltua selvittää myös asiakkaiden kokemuksia terveysalan opiskelijoiden roolista ja osuudesta siinä, millaiseksi asiakkaiden arki osastolla on muodostunut. Prosessikuvauksen on tarkoitus toimia lähiesimiesten työvälineenä moduuliharjoittelun johtamisessa. (Immonen & Orava 2021.)