Opettajien tekemä työ on perinteisesti muistuttanut suuresti yksityisyrittäjän työtä. Kukin opettaja on oman osaamisalansa asiantuntija, jonka tehtäväksi on annettu määriteltyjen kurssien pitäminen. Se, kuinka opetus sitten on tapahtunut, on ollut hyvin pitkälti opettajan itsensä, yksinään päätettävissä. Siitä, mitä luokan suljettujen ovien takana on tapahtunut, on muilla ollut hyvin vähän tietoa.
Uudistuva opettajuus vie opettajia kohti jaettua asiantuntijuutta ja tiimityöskentelyä. Jaettua asiantuntijuutta voisi kuvata seuraavasti: ”Mitä enemmän annan itse, sitä enemmän myös saan!” (Riitta Vihunen, Omnia, http://oppiva.omnia.fi/uudistuva-opettajuus/) Tiimityöskentely opettajien kesken muistuttaa paljolti yrittäjien verkostoitumista, jossa erilaisia vahvuuksia yhdistämällä tuotetaan asiakkaalle mahdollisimman hyvää palvelua. Syyt tiimien muodostamiseen eivät ole olleet niinkään tarpeessa muuttaa johtamiskulttuuria kuin löytää uusia pedagogisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä opiskelijoita että opettajia itseään.
Xamkin talotekniikan opetuksessa tiimiopettajuutta on kokeiltu erilaisissa yhteyksissä. Opintojaksoja on opetettu kahden opettajan yhteistyönä siten, että opintojakson sisältöä on jaettu opettajien kesken sekä opettajat ovat opettaneet samaa opintojaksoa rinnakkaisille ryhmille, kielten opetusta on integroitu ammattiaineiden opetukseen ja opintojaksoista on koottu kokonaisuuksia, joissa on ollut mukana useampi opettaja. Tähän artikkeliin on koottu hyvät ja huonot puolet näistä tiimiopettajakokemuksista.
Talotekniikan projektitoimisto
Talotekniikan projektitoimisto on vuodesta 2014 lähtien käytössä ollut oppimisympäristö, jossa opiskelijat suorittavat pakollisia opintojaan tekemällä ulkopuolisten asiakkaiden tilaamia toimeksiantoja. Tässä kokonaisuudessa on ollut alusta lähtien mukana useampi opettaja, jotka kuin huomaamattaan tulivat muodostaneeksi opettajatiimin.
Projektitoimiston idea syntyi kahvipöytäkeskusteluissa, joissa mietittiin, kuinka työelämälähtöisten projektien parissa työskentelyä voitaisiin lisätä opinnoissa. Ajatusta lähti viemään eteenpäin muutama asiasta innostunut opettaja, joiden vastuulla olevat opintojaksot näyttivät sopivan projektitoimistokokonaisuuteen. Toiminnan kehittäminen käynnistyi halusta tehdä asioita toisin ja kokeilla uutta. Oltiin valmiita hyppäämään tuntemattomaan eikä asioita suunniteltu loppuun asti valmiiksi, vaikka paljon suunniteltiinkin.
Talotekniikan projektitoimistossa on opiskeltu Projektiosaamisen, Talous- ja tilastomatematiikan, Työorganisaatioiden toiminnan ja johtamisen sekä Ammattietiikan opintojaksoja, eri vuosina hieman erilaisissa kokoonpanoissa. Kullakin opintojaksolla on ollut vastuuopettajansa, omat tavoitteensa ja arviointikriteeristönsä. Opintorekisteriin jokainen opiskelija saa suoritusmerkinnän kustakin opintojaksosta erikseen.
Opiskelijoiden suuntaan opettaja on ollut tiedon jakajan ja luennoitsijan sijasta opiskelijoiden oppimisprosessin tukija, valmentaja ja asiantuntija-apu.
Projektitoimiston tavoitteena on kuitenkin ollut näyttäytyä opiskelijoille yhtenä kokonaisuutena. Myös opettajien roolina on ollut tiimimäinen kokonaisvastuun kantaminen. Opiskelijoiden suuntaan opettaja on ollut tiedon jakajan ja luennoitsijan sijasta opiskelijoiden oppimisprosessin tukija, valmentaja ja asiantuntija-apu.
Projektitoimistolle kirjoitettiin yhteinen opintojaksokuvaus ja tehtiin yksi yhteinen aikataulu koko lukukaudeksi. Yhteinen Moodle-alusta ja yhteinen Facebook-ryhmä toimivat materiaalien jaon ja viestinnän välineinä. Kaikki opettajat olivat mukana aloitustilaisuuksissa, seminaareissa sekä päättäjäisissä. Projektitoimiston toimintaa johti johtoryhmä, jonka jäseniä myös kaikki opettajat olivat. Opiskelijat kirjoittivat kokonaisuudesta oppimispäiväkirjaa, jotka kaikki opettajat lukivat. Opinnoista kerättiin yhteinen palaute ja toiminnasta kirjoitettiin yhteinen toimintakertomus.
Toiminnan aikana opettajat saivat tukea toisistaan. Yhteistä ideointia tehtiin paljon. Kaiken kaikkiaan kokonaisuuden suunnitteluun sekä toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen saatiin tällä toimintamallilla mukaan useita erilaisia näkökulmia. Toiminta oli intensiivistä, joskin mukavaa vaihtelua ns. perinteiselle luokkaopetukselle.
LVI-mittausten opetus
Laboratorio-opetuksessa kokeiltiin tiimiopettajuutta ensimmäisen kerran syksyllä 2017. Mukana oli kaksi opettajaa, joista molemmat opettivat LVI-mittaukset ja laboratoriotyöt –opintojakson rinnakkaisille ryhmille. Tämä tiimiopettajuuden malli tuli kokeiluun lähinnä työajansuunnittelusta johtuen, sillä molempien ryhmien opetus ei mahtunut kummankaan opettajan työaikasuunnitelmaan. Rinnakkaisten ryhmien jakaminen kahdelle opettajalle tuotti kuitenkin heti uudenlaisia ja hyväksi havaittuja toimintatapoja.
Ennen opintojakson alkua opettajat kävivät yhdessä läpi opintojakson sisällön sekä laativat yhteisen opintojaksokuvauksen. Tämän jälkeen tehtiin yhteiset tehtävänannot ja myös käytössä oleva Moodle-alusta tehtiin yhteiseksi. Opintojaksoa suunniteltaessa sovittiin sisällön lisäksi myös aikatauluista, jotka luotiin samanlaisiksi molemmille ryhmille.
Toteutuksen aikana vaihdettiin kokemuksia opintojakson kulusta. Siitä, millaisiksi opiskelijat kokevat opintojaksolla tehtävät mittaustyöt, millaisia laboratorioraportteja opiskelijat kirjoittavat, kuinka aikataulutus toimii jne. Kokemusten vaihdon yhteydessä syntyi yleensä uusia ideoita siitä, miten opintojaksoa kannattaa kehitää eteenpäin.
Tämän artikkelin kirjoitushetkellä opintojakso on vielä kesken ja seuraavana vuorossa ovat tentti, palautettujen laboratorioraporttien arviointi sekä koko opintojakson arviointi. Molemmille ryhmille pidetään sama tentti yhtä aikaan. Raporttien arviointia on käyty läpi yhdessä ja sovittu, millä kriteereillä raportteja arvioidaan. Opintosuoritusten arviointi onkin tällaisessa toimintatavassa yksi keskeinen asia, sillä rinnakkaisten ryhmien opiskelijoita tulee myös arvioida tasapuolisesti.
Kielet osana ammattiaineita
Talotekniikan ammattiaineiden ja eri kielten opetuksissa on vuosien kuluessa toteutettu monenlaisia erilaisia tiimiopettajuuskokeiluja.
Äidinkielen ja viestinnän opintoja on pyritty mahdollisuuksien mukaan kytkemään ammattiaineiden opetukseen. Jo ensimmäisen vuoden opiskelukirjoittamisen opetus on liitetty osaksi ammatillisen kasvun opintoja. Opiskelijat harjoittelevat kirjoittamista talotekniikka-alaan liittyvien aihepiirien parissa.
Viestintä on merkittävä osa insinöörin ammatti-identiteettiä, ei mikään irrallinen ”pakkopulla”.
Työelämäviestinnän opetus on liitetty eri vuosina eri ammattiaineiden yhteyteen. Yhteistyötä on tehty erilaisten laboratorio- ja mittausopintojaksojen sekä erityisesti Ilmastointijärjestelmät-opintojakson kanssa. Viestinnän opettajan mielestä tämä on ainut järkevä tapa tehdä opiskelijoille selväksi, että viestintä on merkittävä osa insinöörin ammatti-identiteettiä, ei mikään irrallinen ”pakkopulla”. Kirjoittaessaan raportteja ja pitäessään suullisia seminaariesityksiä opiskelijat paneutuvat ammatillisiin teemoihin aivan toisella antaumuksella kuin muutoin. Suullisista esityksistä tehdyistä videoista opiskelijat saavat palautetta niin ammatilliselta kuin viestinnälliseltäkin kannalta.
Talotekniikan englanninkielisen kaksoistutkintokoulutuksen opintoihin sisältyy opintojakso Project management skills. Tämän opintojakson toteutus on aina vuodesta 2009 lähtien tehty pariopettajamallilla siten, että projektiosaamista opettavan ammattiopettajan kumppanina on ollut englannin kielen opettaja. Opintojakson aikana opiskelijat ovat tehneet aiheesta Sick building -syndroma -harjoitustyön, johon on sisältynyt sekä kirjallinen raportti että suullinen seminaariesitys. Tämä toimintamalli on tarjonnut käytännön mahdollisuuden opiskelukirjoittamisen taitojen harjoitteluun. Opiskelijoiden motivaatio raportin kirjoittamiseen ja seminaariesitykseen on pysynyt hyvänä, kun samalla käsitellään heidän mielestään kiinnostavaa ammattiaihetta. Molemmat opettajat ovat lukeneet raportit ja osallistuneet seminaareihin. Täten on pystytty antamaan opiskelijoille laajaa palautetta sekä substanssialan että kielen kannalta.
Tiimiopettajuus YAMK-opetuksessa
Talotekniikan ja ympäristöteknologian koulutuksilla on molemmilla käynnissä omat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset. Molemmilla koulutuksilla on omat tavoitteet, ja suurin osa koulutuksen sisällöstä on ko. koulutuksille räätälöityä. Mukana on kuitenkin myös yhteisiä opintojaksoja, joissa on käytössä tiimiopettajuus. Yhteinen Kehittämisen työkalut –opintojakso keskittyy ylemmän tutkinnon opinnäytetyöprosessiin. Tiimin muodostavat talotekniikan ja ympäristöteknologian yliopettajat.
Yhteisen opintojakson pitäminen vaatii paljon etukäteen tehtävää suunnittelutyötä. Tiimin opettajat suunnittelevat yhdessä opintojakson aikataulun, luentojen sisällöt sekä harjoitustehtävät. Koska opintojakso on yhdistetty kahdelle koulutusohjelmalle, on luennoilla mukana opiskelijoita erilaisilla koulutus- ja työkokemustaustoilla. Tämä ei sinällään tuo lisähaasteita sisällön suunnitteluun, sillä tutkimusmenetelmät eivät ole alasta riippuvaisia.
Opiskelija saa tunnilla kahden opettajan osaamisen sekä kokemukset käyttöönsä.
Opiskelijoiden suuntaan tiimiopettajuus näkyy siinä, että molemmat opettajat ovat läsnä luennoilla. Toinen opettajista on luennoitsijan roolissa, ja toinen opettaja täydentää opetusta omilla kokemuksillaan sekä on mukana mm. tehtävien teettämisessä. Opiskelija saa tunnilla siis kahden opettajan osaamisen sekä kokemukset käyttöönsä. Tehtävien arvioinnit jaetaan siten, että kumpikin opettaja arvioi oman alansa opiskelijoiden harjoitustehtävät.
Tällaisessa toteutuksessa hyvänä puolena on ehdottomasti se, että kahden opettajan osaaminen yhdistyy ja opintojakson sisällöstä saadaan monipuolinen kokonaisuus. Tiimiopettajuus vaatii kuitenkin tiimin opettajilta sitä, että heillä on samankaltaiset toimintatavat ja samankaltainen tausta opintojakson sisältöön liittyen. Tiimiopettajuuden toinen vaatimus on myös opettajien välinen luottamus siihen, että tiimin jäsenet hoitavat tehtävänsä ajallaan.
Yhteenveto ja kehittämisehdotukset
Tiimillä tarkoitetaan yleensä pientä joukkoa ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja. Heillä on yhteinen päämäärä, ja heidän onnistumistaan seurataan mitattavilla tavoitteilla. Tiimillä on yhteinen tapa tehdä töitä, ja he toimivat yhteisvastuullisesti. Näitä tiimimäisiä ominaisuuksia löytyy talotekniikan opettajien toiminnasta. Yhteiseen päämäärään tähtäävän toiminnan käytännön esimerkkejä ovat edellä esitellyt tiimiopettajuuskokeilut. Vaikka varsinaiseen talotekniikan huipputiimiin onkin vielä matkaa, edellytyksiä kehittymiseen kuitenkin on. Onhan yhdessä tekeminen huomattavasti mukavampaa kuin yksin puurtaminen!
Tiimiopettajuuden hyviä puolia on ehdottomasti se, että opettajien keskinäinen sijaistaminen helpottuu. Opettajien asiantuntemus monipuolistuu. Opetustyön laatu kokonaisuudessaan paranee. Tiimiopettajuus antaa paljon, sillä opintojakson edetessä syntyy keskustelua toimintatavoista ja mukana olevat opettajat voivat oppia toisiltaan hyviä käytäntöjä ja ottaa ne osaksi omaa opetusta.
Tiimiopettajuudessa on tärkeää pitää huoli siitä, että opintojaksolla opiskelijalle asetettavat vaatimukset ja arviointi ovat opiskelijan näkökulmasta katsottuna tasapuolista. Tämä vaatii opettajien välistä yhteistyötä ja asioista sopimista käytännössä sekä ennen opintojaksoa sekä sen aikana. Opintojakson loputtua on myös hyvä käydä yhdessä ns. palautekeskustelu eli mikä onnistui ja missä olisi vielä kehitettävää.
Etenkin tiimityöskentelyn alkuvaiheessa opetuksen suunnitteluun ja jopa toteutukseen kuluu helposti enemmän aikaa kuin ns. perinteisessä toimintamallissa. Yhdessä työskentely vaatii yhdessä suunnittelua ja järjestelyä. Keskusteluihin menee aikaa. Aikataulujen yhteensovittaminen vaatii vaivaa. Erilaisten oppimistilanteiden, kuten kokonaisten seminaaripäivien, järjestely vaatii viitseliäisyyttä.
Kaiken kaikkiaan tiimiopettajuus koetaan kuitenkin hyväksi malliksi. Kokemusten perusteella tuntuisi sille, että tiimiopettajuusmallissa opintojaksot kehittyvät nopeammin eteenpäin kuin yksin tehdessä. Tuleehan yhden toteutuksen aikana esille vähintään kahden henkilön näkökulmat ja kokemukset. Jatkuvasti niukkenevien opetusresurssien paineessa yhdessä tekemisen motivaatio täytyy kuitenkin olla korkea, jotta kaiken sen työn on valmis tekemään. Tiimeissä täytyykin olla mukana ns. hyviä tyyppejä, jotta homma toimii ja on antoisaa sekä opettajille että opiskelijoille.