Seminaari vastasi moneen kysymykseen, mutta toi myös esiin useita kipukohtia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota suunniteltaessa palveluita nuorten tarpeisiin.
Nuorissa on tulevaisuus
Nuorten osallisuuden edistäminen, vahvistaminen sekä tukeminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisesti. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon, vaikka heidän määräänsä on vaikea arvioida (THL 2019). THL:n mukaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on 14 000-100 000. Nuoret ovat jokaisen maan tulevaisuuden kannalta tärkeitä ja sen vuoksi heidän hyvinvointinsa kehittäminen ja elämän taitojen vahvistaminen ovat välttämättömiä.
Joskus on haastavaa saada nuoria mukaan heille suunnattuun hanketoimintaan, mutta juuri osallistuminen on tärkeää nuorten kannalta. Se ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja parantaa nuorten hyvinvointia.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin hankkeet Mentoring NEETs. Generational Intelligent Mentoring of NEET Young sekä HUUMA – tulevaisuustaitoja nuorille tanssin keinoilla, ovat pääasiallisesti nuorille suunnattuja hankkeita, ja niiden tavoitteena on tukea nuoria heidän tarpeissaan työ- sekä arkielämässä.
Seminaarin voimaa
Nuorista voimaa Kouvolaan -seminaari järjestettiin 3.10.2019 Kouvolan ytimessä, nuorille suunnatun toimintakeskus Ohjaamon tiloissa. Tuolloin useat nuorten parissa työskentelevät sekä nuorisoalan asiantuntijat tapasivat ja keskustelivat nuorten osallistumisesta, sen tukemisesta sekä osallisuuden merkityksestä.
Paneelikeskustelussa Kenellä on puhevaltaa, kuka päättää osallisuudesta? – nuorten osallisuudesta ja voimavaraistumisesta keskustelivat Juha Huhtala (Xamkin hallitus), Sanna Taimisto (Kouvolan kaupunki), Anna Kemppinen (Kouvolan kaupunki), Sanna-Riitta Junnonen (Socom) sekä Anni Taina (Xamk).
Haastattelimme paneelikeskustelun vetäjää, Xamkin Luovien alojen tutkimuspäällikkö Ari Lindemania tapahtuman jälkimainingeissa ja saimme kuvan nuorten osallisuudesta sekä voimavaraistumisesta keskustelupaneelin osallistujan näkökulmasta.
“Ensinnäkin panelistit muistuttivat, että valta on myös myönteinen asia ja ottivat esille kauaskantoisia vaikutuksia. Nuorten puhevalta näkyy kenttätyössä myönteisesti osallisuuden kannalta. Nuorisoalan edustajat kokivat nuorten osallisuuden edistämisen oleellisena osana työtään, sisäänkirjoitettuna”, kertoo Ari Lindeman.
Entä mitkä vakiintuneet käytännöt pitävät yllä osattomuutta ja syrjäytymistä?
“On vaikea tunnistaa omia käytäntöjä, jotka pitävät yllä osattomuutta. Tämä on tyypillistä, että omaa toimintakulttuuria arvioiden käytäntöjä on vaikea analysoida, ilman ulkopuolista peilausta. Sosiaalialan esimies, päätöksentekijä tunnisti kyllä etääntymisensä asiakkaiden ja perheiden suhteen, joiden osallisuus ei näyttäydy arjessa vahvasti yleisesti ottaen muutenkaan” Lindeman kertoo.
Tilaisuudessa kuultiin myös filosofian tohtori, dosentti Katariina Hakalan luento nuorten osallisuudesta. Luento herätti avartavaa ja asiallista keskustelua nuorten osallisuudesta palveluita kehitettäessä. Yksi tapahtuman järjestäjistä, projektipäällikkö Jaana Poikolainen kommentoi luentoa ja sitä seurannutta keskustelupaneelia seuraavasti:
“Paneelikeskusteluun osallistuneet henkilöt olivat kiinnostuneita aiheesta ja keskustelu olikin vilkasta, yleisön osallistuessa myös aktiivisesti keskusteluun. Paneelikeskustelun aiheista jäi mieleen vuorovaikutteisuus. Katariina Hakalan luento oli tarpeellinen ja avartava. Mielestäni nuoria kuunnellaan vajavaisesti palveluita suunniteltaessa; palvelut ja niiden käyttäjien tarpeet eivät kohtaa. Olisi pidettävä yllä keskustelua siitä, kenellä tässä yhteiskunnassa valtaa. Puhutaanko nuorten ohi vai puhutaanko heidän kanssaan”, Poikolainen summaa.
”Kokonaisuutena seminaari oli positiivinen kokemus ja tulisi järjestää vuosittain paikallisen sekä kansallisen nuorisotoiminnan kehityksen kannalta. Myös nuoria tulisi osallistaa seminaariin jatkossa. Syyllistyimme itsekin siihen, että ammattilaiset puhuivat nuorten suulla”, Poikolainen toteaa.
Eteenpäin oikeilla eväillä
Seminaariin kuului myös työpajoja, joissa muun muassa kokeiltiin yhdessä nuorten kanssa suunniteltuja opetuksellisia pelejä sekä esiteltiin pelillistettyjä toimintamalleja. Työpajat innostivat osallistujia kokeilemaan hyötypelejä sekä keskustelemaan peleihin liittyvistä aiheista. Työpajojen toiminnalliset rastit tuottivat tietoa siitä, miten osallisuutta hyödynnetään nykyään ja miten osallisuutta voisi kehittää edelleen.
Yhteenvetona todettakoon palveluita suunniteltavan hanketoiminnassa ilman nuorison riittävää osallistamista, kuitenkin ison osan toiminnasta koskevan juuri nuoria. Nuoria tulee siis kuunnella ja osallistaa jatkossa hankesuunnitteluun entistä vahvemmin. Palveluita ei suunnitella käyttäjille, vaan yhdessä käyttäjien kanssa.