Ylönen tutki opinnäytetyössään uraohjauksen nykytilannetta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (myöhemmin Xamk) tarjoten samalla ajankohtaista tietoa ohjausmallin kehittämisen tueksi. Syksyllä 2020 teetettyyn kyselyyn vastaamalla opiskelijat pääsivät tuomaan esiin tarpeitaan, näkökulmiaan sekä toiveitaan uraohjauksesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 1225 opiskelijaa, joista 88 % oli amk-opiskelijoita ja loput 12 % yamk-opiskelijoita. Lisäksi Ohjaus tulevaisuuden työhön -hanke (ESR 1.9.2019 – 31.8.2021) pääsi hyödyntämään tutkimuksen tuloksia osana hankkeen omaa kehittämistyötä.
Millaista uraohjaus Xamkissa on?
Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä saatuun uraohjaukseen. Tyytyväisimpiä saamaansa uraohjaukseen olivat kasvatusalan, palvelualan sekä terveys ja hyvinvointialan opiskelijat, tyytymättömimpiä puolestaan kulttuurialan ja tekniikan opiskelijat. Kuitenkin tyytyväisyys koettiin hyvänä kaikilla Xamkin koulutusaloilla.
Opiskelijoilta kysyttiin myös kokemuksia Xamkissa tarjotuista uraohjauksen palveluista. Tarjotut uraohjauksen palvelut koettiin pääsääntöisesti hyödyllisiksi. Uraohjauksen palvelut jakautuivat selkeästi kolmeen eri kategoriaan: hyödyllisimpänä opettajien antama uraohjaus (HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma, opettajien ohjaus ja opiskelijavastaava), uraohjauksen muihin palveluihin (opintotoimisto, opiskelijakunta Kaakko, opintopsykologi, kuraattori) sekä vähiten hyödyllisenä työelämän tarjoama uraohjaus (rekrytointimessut, työnvälitys ja alumnitoiminta).
Henkilökohtaista tukea opintojen etenemiseen ja tulevaisuuden työelämään
Uraohjauksella on ollut opiskelijoille merkittävä apu omissa opinnoissa ja oman uran suunnittelussa. Opiskelijat kokivat, että ohjaus on antanut tukea ja kannustusta omiin opintoihin ja niihin liittyviin valintoihin. Ohjauksella on myös pystytty selkeyttämään opiskelijan opintojen etenemistä. Opintojen jaksotus on helpottunut monella opiskelijalla ja tämä on mahdollistanut mm. opintojen nopeuttamisen tai opiskelun ja työn yhdistämisen.
Opiskelijat kokevat tarvetta tulla henkilökohtaisesti kohdatuksi ja näin ollen he toivoivatkin enemmän kahdenkeskeisiä keskusteluja omaan uraan liittyen.
Ohjausta toivotaan opiskelijavastaavalta tai muulta opettajalta ja tuen toivotaan olevan henkilökohtaista sekä helposti saavutettavaa. Opiskelijat kokevat tarvetta tulla henkilökohtaisesti kohdatuksi ja näin ollen he toivoivatkin enemmän kahdenkeskeisiä keskusteluja omaan uraan liittyen. Ryhmässä tehtävä uraohjaus koettiin negatiivisena, sillä opiskelijat toivoivat uraohjauksessa painotusta yksilöille räätälöityyn ohjaukseen. Tästä syystä ohjauksessa tulisi kiinnittää huomiota entistä enemmän opiskelijan elämäntilanteeseen ja sen pohjalta toteutettuun uraohjaukseen
Uraohjauksen avulla opiskelijat ovat saaneet lisää tietoa omasta ammattialasta. Alumnien uratarinat ja erilaiset tutustumiset työelämään ovat avanneet uusia näkökulmia omasta urapolusta. Opiskelijat myös toivoivat enemmän erilaisia uratarinoita sekä vertaisilta että alumneilta. Omaan ammattialaan ja työelämään liittyvä tieto koettiin vastaajien mielestä tärkeäksi ja sitä toivottiin lisää. Vastaajat toivoivat myös lisää välineitä oman työnhaun tueksi. Esimerkiksi vahvuuksien sanoittaminen tai ihan perinteisen ansioluettelon läpikäyminen nähtiin hyödylliseksi.
Uraohjauksen kehittäminen vasta alussa
Kyselyyn vastanneet opiskelijat antoivat hyvää palautetta ja ideoita uraohjauksen kehittämiseen. Kokonaisuudessaan opiskelijat olivat tyytyväisiä saatuun uraohjaukseen, mutta kehitystä parempaan olisi mahdollista tehdä. Opiskelijat toivoivat enemmän tietoutta työelämästä, henkilökohtaisempaa ohjausta sekä tukea esimerkiksi omien vahvuuksien sanoittamiseen ja ansioluettelon täyttämiseen.
Kyselyn kohdejoukkona eivät olleet englanninkieliset tutkinto-opiskelijat tai vaihto-opiskelijat. Mielenkiintoista olisikin selvittää heidän kokemuksiaan uraohjauksesta. Yamk-opiskelijoiden kokemuksia voisi myös selvittää tarkemmalla tutkimuksella, sillä aineiston koulutusalakohtaiset vastaajamäärät jäivät pieniksi.
Xamk voisi lisätä termin tunnettavuutta osana ohjausprosessin kehittämistä. Tätä kautta uraohjauksen termiä voisi tuoda entistä tunnetummaksi korkeakoulussa. Muuttuvassa työelämässä oman uran suunnittelu on tärkeää ja urasuunnittelu tulisikin omaksua koko elämän läpileikkaavana prosessina (Kuurila 2014, 49–50).