Lihan kulutus on lähtenyt elintason kasvun myötä hurjaan nousuun. Viimeisen viidenkymmen vuoden aikana globaali kulutus on nelinkertaistunut ja keskimääräinen henkeä kohti laskettu kulutus on kasvanut runsaat 80 %, vaikka väkiluku on kasvanut kolmesta miljardista seitsemään miljardiin. Eniten kulutuksen kasvua tänä aikana on tapahtunut kehittyvissä talouksissa kuten Kiinassa, jossa lihan kulutus on 15 -kertaistunut. Suomessa lihaa kulutetaan 81 kg/henkilö (luullinen liha), mikä on hieman vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Tästä määrästä noin puolet on syötyä lihaa.
Lihan käyttö ravintoaineena on kyseenalaistettu monelta suunnalta. Keskeiseksi huolenaiheeksi ovat nousseet lihantuotannon ympäristölle aiheuttamat haitat: tehoton resurssien käyttö proteiinin tuottamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöt. Punaisen ja prosessoidun lihan käytön yhteys suolistosyöpään sekä sydän- ja verisuonisairauksiin on noussut esille. Globaalisti myös eläinperäiset tartuntataudit, antibioottien vastuuton käyttö tuotantoeläinten kasvatuksessa sekä eläinten hyvinvointi on nostettu kriittiseen lihan käyttöä koskevaan tarkasteluun. Mainitut syyt ovat aiheuttaneet kasvavan sosiaalisen paineen ja kansallisia suosituksia lihan käytön vähentämiseksi.
Lihaa korvaavia tuotteita tulossa
Kiinnostus kasvispohjaiseen ruokavalioon on lisääntynyt kehittyneissä maissa. Suomessakin näin on tapahtunut. Lihattomien kotitalouksien määrästä Suomessa ei ole tarkkaa ja tuoretta tietoa, mutta vuonna 2016 niiden osuudeksi arvioitiin 8%. Markkinoiden kannalta suurempi ja kiinnostavampi kuluttajaryhmä ovat lihaa ruokavaliossaan vähentävät tai lihaa vain satunnaisesti käyttävät kuluttajat (ns. fleksaajat). Kasvisruokaa suosiville kuluttajille tarjolla on yhä kasvava joukko lihavalmisteita muistuttavia tuotteita, joissa liha on korvattu kasviperäisillä raaka-aineilla. Vuonna 2018 tällaisten tuotteiden osuuden arvioitiin olevan globaalisti 8 % kaikista uutuustuotteiden lanseerauksista.
Suomessa lihankorvikkeiden eturintamassa ovat olleet Nyhtökaura- ja Härkis-tuotteet. Uusimpana tulokkaana on amerikkalainen jauhelihapihviä muistuttava Beyond burger, ja epäilemättä jatkoa vastaaville lanseerauksille on tulossa lähitulevaisuudessa.
Keinoliha on bioreaktorissa eläimen kantasoluista kasvatettua lihaa. Ensimmäisten keinolihatuotteiden on arvioitu tulevan markkinoille lähiaikoina, mutta tuotannon skaalaaminen laboratoriomittakaavasta hinnaltaan edes kohtuullisen järjellisiksi kaupallisiksi tuotteiksi vienee vielä joitakin vuosia. Ensimmäiset tuotteet lienevät jauhelihatuotteiden tai nugettien tyyppisiä lihankaltaisesta massasta valmistettuja tuotteita, koska lihaproteiinien, sidekudoksen ja rasvan muodostaman lihasrakenteen jäljittely on äärimmäisen vaikeaa.
Vähälihainen tulevaisuus
OECD-FAO ennustaa lihan globaalin kulutuksen kasvun jatkuvan lähivuosina erityisesti siipikarjatuotteiden vetämänä, mutta kasvun odotetaan olevan aikaisempaa hitaampaa. Suomessakin siipikarjatuotteiden kulutus on ollut kasvussa sian- ja naudanlihatuotteiden kysynnän heikentyessä, mutta sen arvioidaan tasaantuvan ja lihan kokonaiskulutuksen kääntyvän tänä vuonna ensimmäistä kertaa laskuun.
Konsulttitoimisto AT Kearney on tehnyt rohkean kahden vuosikymmenen päähän ulottuvan ennusteen. Sen mukaan väestön kasvun myötä lihan ja lihan kaltaisten tuotteiden globaali kulutus kasvaa keskimäärin 3 %:n vuosivauhtia ajanjaksolla 2025 – 2040. Eläimistä saatavan lihan osuus kuitenkin vähenee tänä aikana myös 3 % vuodessa. Eläinperäisen lihan vähenevän kulutuksen ennustetaan korvautuvan ensin kasvisperäisillä lihan korvikkeilla ja myöhemmin keinolihalla. Ennusteen mukaan vuonna 2040 peräti 60 % kaikesta kulutetusta lihasta tai sitä muistuttavista tuotteista olisi muuta kuin perinteisesti eläimistä saatavaa – 35 % keinolihaa ja 25 % kasvispohjaisia lihan korvikkeita (Kuva 1).
Kuluttajien suhtautumisesta keinolihaan ei ole vielä selkeää käsitystä, koska oikeita tuotteita ei ole vielä markkinoilla. Historia kuitenkin osoittaa, että elintarvikkeisiin liittyvien radikaalien innovaatioiden käyttöönotto (esim. GMO-tuotteet) on hitaampaa, vaikeampaa ja monimutkaisempaa kuin teknologian kehittäjät aluksi ennustavat. Kuluttajien asenteiden lisäksi haasteita keinolihan tulolle markkinoille aiheuttavat ainakin teollisen tuotannon rakenteet ja sopeutuminen sekä kuluttajaa suojaavan ja tuotantotapoja määrittelevän lainsäädännön kehittäminen.
Tulevaisuudessakin 10-20 vuoden perspektiivillä todennäköisesti syödään perinteisesti tuotettua lihaa, jonka tuotannossa eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvät haitat on minimoitu (esim. hiilineutraalius). Arkiruokailussa vaihtoehtoina perinteiselle lihalle ja lihavalmisteille on kattava valikoima hinnaltaan edullisia kasvisperäisiä tuotteita. Myös keinolihasta pystytään kehittämään laadultaan perinteisten lihavalmisteiden veroisia tuotteita, mutta niiden kaupalliseen menestykseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä.
