Työelämäprojektissa perehdyttiin matkailuyrityksen hiilijalanjälkilaskentaan ja selainpohjaiseen laskuriin, mitä seurasi Salpalinja-museon johtajan haastattelu. Projekti ei kuitenkaan sujunut aivan suunnitellusti, eikä itse hiilijalanjälkilaskentaan päästy tarttumaan. Työn tulokset ovat silti hyödyksi sekä tarkastelun kohteena olleelle Salpalinja-museolle, että mukana olleelle TKI-hankkeelle.
Matkailun tiedolla johtamisen käsikirja (Business Finland 2022, 10) listaa Kestävän matkailun tiedolla johtamisen hyödyntämiskohteiksi seuraavat:
- Hiilijalanjäljen mittaus ja vähentäminen,
- Veden ja energian kulutus,
- Tasa-arvo,
- Päästöjen hinta,
- Tasavertaisuus / esteettömyys,
- Paikallisen biologisen monimuotoisuuden hallinta, sekä
- Kulttuuriperinnön ja paikallisen identiteetin hallinta.
Kestävää kehitystä sekä ilmastovastuullisuutta tukevat toimet ovat jo osa matkailuorganisaatioiden kehittämistyötä, minkä vuoksi ajatuksena oli rajata aihe juuri tähän ajankohtaiseen teemaan.
Lähtötietojen saatavuuden haasteet hidastavat hiilijalanjälkilaskennan aloittamista
Yhä useampi matkailuyritys on viime vuosina alkanut laskea toimintansa hiilijalanjälkeä ja hiilijalanjälki linkittyy esimerkiksi Sustainable Travel Finland (STF) -ohjelman indikaattoritavoitteisiin (Visit Finland 2023). STF-ohjelmassa myös parhaillaan pilotoidaan selainpohjaista laskuria, jonka taustatyöhön myös Xamk on osallistunut.
Salpalinja-museo kulkee sekin tavoitteellisesti STF-polulla. Hiilijalanjälkilaskennan suorittamisessa on kuitenkin kuntaomisteisessa organisaatiossa haasteita, sillä laskennan edellyttämällä tavalla eriteltyjen lähtötietojen saatavuus ei olekaan aivan yksinkertaista, sen vuoksi että suurin osa hiilijalanjäljestä muodostuu kiinteistöpalveluista, joiden kustannukset vyörytetään kiinteistöjen käyttäjille sisäisinä vuokrina. Kiinteistöjen käyttäjälle ei näin ollen yleensä kerry dataa sisäisiin vuokriin sisältyvien hankintojen muodostumisesta. Lähtötietojen keruu ja seurantamallin luominen edellyttävät uudenlaista poikkialaista yhteistyötä kiinteistön käyttäjän ja sisäisen palveluntuottajan välillä.
Lähtötietojen saatavuuteen liittyvät ongelmat on tunnistettu matkailuyritysten hiilijalanjälkilaskennan pilotoinnissa yleisemminkin haasteeksi. Usein lähtötietojen kerääminen onkin laskentaprosessin työllistävin vaihe, laskentaa seuraavan analyysivaiheen ohella.
Tiedolla johtaminen tukee Salpalinja-museon toiminnan kehittämistä
Työelämäprojektin aikataulun vuoksi työn fokusta laajennettiin tarkastelemaan Salpalinja-museon kestävyysdataa ilmastonäkökulmaa laajemmin. Tämän tuloksena tunnistettiin useita tietojohtamisen vahvuuksia sekä päästiin pohtimaan tulevia kehittämissuuntia. Erityisen myönteisenä havaintona voidaan pitää sitä, että Salpalinja-museon kehittämistyöhön osallistuvat kaikki organisaation työntekijät ja heitä siihen myös kannustetaan. Kehittämistyötä tukee verkostomainen työskentelytapa, johon kaikki voivat tuoda osaamisensa sekä tiedon oman tehtävän näkökulmasta.
Kestävän matkailun tulee huomioida niin matkailijoiden, matkailualan, ympäristön kuin kohdeyhteisöjen tarpeet sekä toiminnan vaikutukset taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön kannalta (Making tourism more sustainable 2005, 11–12.) Kestävyyttä tulee johtaa kokonaisvaltaisesti, sisällyttäen kaikki edellä mainitut näkökulmat (Borg 1997). Salpalinja-museon kehittämisessä kestävyysteemat huomioidaan poikkileikkaavasti ja kehittämistyötä tehdään jatkuvasti ja tavoitteellisesti.
Kestävän kehityksen kokonaiskuva luo perustan vastuullisuustyölle
Salpalinja-museon näkökulmasta kestävyyden eri elementit linkittyvät vahvasti toisiinsa. Ekologisesti kestävä kehitys on samalla taloudellisesti kestävää kehitystä, mikäli vaikkapa sähkökulutukseen vaikuttamalla ja uusiutuvan energian ratkaisuja kehittämällä päästään samalla pienempiin energiakustannuksiin vuositasolla.
Sosiaalisesti kestävä kehitys ankkuroituu vaikkapa maaseutumatkailun kehittämiseen, ja siihen että vetovoima- ja veturikohteena Salpalinja-museo tuo paikkakunnalle lisää ostovoimaa, ja on muun muassa sitä kautta mahdollistamassa matkailuun liittyvän elinkeinotoiminnan kehittymistä. Arvokkaan linnoitusalueen käyttö maaseutumatkailussa tukee vastaavasti linnoitusalueen suojelua ja säilymistä tuleville sukupolville, sekä kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaana monumenttikohteena, että luontokohteena.
Matkailutoimijoille painetta vastuullisuuteen luovat sekä toimintaympäristön kehitys kansallisine ja alueellisine sitoumuksineen ja tavoitteineen että asiakkaiden vaatimukset. Tiedolla johtaminen takaa sen, että toiminnan kestävyyttä edistetään kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Toimet voidaan tällöin kerätyn datan ja sen perusteella tehdyn analyysin perusteella kohdentaa tehokkaasti ja niiden vaikutus voidaan edelleen todentaa mahdollistaen myös kehityksen jatkuvuus.
Ammattikorkeakoulu voi olla kehittämisen tukena sekä TKI-toiminnan että työelämäprojektien ja opinnäytetöiden kautta. Opiskelijalle yhteistyöprojekti työelämän toimijoiden kanssa tarjoaa arvokasta kokemusta ja oivan mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytännössä.